TOIVON SANOMA
Jumalan Rakkauteen meitä kohtaan sisältyy ja liittyy kaikki Jumalan täyteys. Raamattu sanoo että kun on usko, toivo ja rakkaus niin suurin niistä on rakkaus.
(1. Kor. 13:13)
13.Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Joulun sanomassa koko ihmiskunnalle ja luomakunnalle on tullut Jumalalta sanoma toivosta, jonka Isä on valmistanut meille Kristuksessa.
Seimenlapsi syntyi olosuhteissa ilman suuria puitteita keskellä arkisia askareita. Ja ensimmäiset kunniavieraat olivat kansan vähäosaisimpia paimenia. Heille toivon ja ilon sanoma julistettiin taivaallisen sotajoukon läsnäollessa.
Israelin kansa joka oli toivonut, rukoillut ja odottanut näkevänsä messiaan.
(Jesaja 9:1)
”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.”
(Luukas 2:9-12)
”Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: “Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.””
Lupauksensa mukaan Jumalan sana toteutuu aina kirjaimellisesti ajallaan.
Jeremia kertoo meille Jumalan ajatuksista ihmisiä kohtaan. Juuri siitä toivosta mikä meille on Kristuksessa varattuna.
(Jeremia 29:11)
”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”
Kun Jumala lupaa meille toivon, niin se toivo muuttuu todeksi Jeesuksessa Kristuksessa. Siinä, että hän tuli seimen lapseksi, mutta samalla uhriksi meidän edestämme. Tutussa joululaulussa Heinillä härkien kaukalon, on oikeastaan tiivistelmä koko evankeliumista, siitä, mistä kaikessa on kysymys.
Heinillä härkien kaukalon
1.Heinillä härkien kaukalon
Nukkuu lapsi viaton
Enkelparven tie
Kohta luokse vie
Rakkautta suurinta katsomaan
2.Helmassa äitinsä armahan
Nukkuu Poika Jumalan
Enkelparven tie
Kohta luokse vie
Rakkautta suurinta katsomaan
3.Keskellä liljain ja ruusujen
Nukkuu Herra ihmisten
Enkelparven tie
Kohta luokse vie
Rakkautta suurinta katsomaan
4.Ristillä rinnalla ryövärin
Nukkuu uhri puhtahin
Enkelparven tie
Kohta luokse vie
Rakkautta suurinta katsomaan
(Heprealaiskirje 6:19-20)
Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.”
Raamatussa toivo ja ilo kytkeytyvät toisiinsa useissa Raamatun kohdissa.
(Roomalaiskirje 12:12)
”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.”
Jeesus itse sanoi opetuslapsilleen, että maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, sillä minä olen voittanut maailman. (Joh 16:33)
Meillä on siis tässä maailmassa kaikenlaisia ahdistuksia ja ahdistavia tilanteita. Isompia ja pienempiä murheita kaikenlaisia haasteita mitkä vaikuttavat meidän jokapäiväisessä elämässämme.
(Roomalaiskirje 5:2-5)
”jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.”
(2. Korinttilaiskirje 4:7-9)
”Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.”
Meidän toivomme ei ole tämä maailma ja siihen turvautuminen sillä Jumalan valtakunta on enemmän kuin tämän maailman olosuhteet.
(1. Kor. 15:19)
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
Koska meidän toivomme ei ole toivoa tämän elämän ja maailman ajasta, vaan toivomme perustuu ennen kaikkea lupaukseen paremmasta maailmasta, jonka perillisiksi me olemme tulleet kuten Kolossalaiskirjeen 1 luvussa (12-13) sanotaan, että Isä on tehnyt meidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, ja Kristuksen sovituksen kautta Isä on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
(Kol. 1:12-13)
12.kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, 13.häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
(Ef. 1:17-19)
17.anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan 18.ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään 19.ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan,
Tässä maailmassa näemme jo selkeät merkit siitä kaikesta mistä Jeesus mainitsi, että kun näette nämä merkit niin tietäkää, että kaiken loppumisen aika on lähellä… vaikka on asioita joiden täytyy tapahtua ennen kuin tämän aikakauden loppu ja uuden alku voi tulla.
(Room 8:20)
”Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan,
(Room. 8:24-28)
24.Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee? 25.Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä. 26.Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. 27.Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä. 28.Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
(Heprealaiskirje 11:1)
”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.”
(1. Tess. 5:8)
8.Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.
(Roomalaiskirjeen 15:13)
”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.”














































































































































































































































































































































































































