Tämä on vähän vaikea asia minun julkaista. Jumalan puhuttelussa tullut sanoma jonka sain. Ei ollut tuomitseva eikä toruva. Yksinkertainen kysymys että mikä on arvojärjestys asioilla yleensäkin. Etsimmekö Herraa ja Hänen ilmestymistään asioissa ja onko Hänen asiansa tärkein? Ei ollut torumista jos teemme jotain mukavia asioita, oli vain siitä kysymys, että minkä asian laitamme etusijalle elämässämme.

Tämä on herätys ja rohkaisu muistaa myös niitä, jotka tässä ajassa kärsivät uskonsa takia…

3.1.24

Te kristityt, joilla on vielä vapaus ja mahdollista rukoilla ja kokoontua yhteen, miten te käytätte aikanne? Rukoiletteko te niiden puolesta, jotka tässä maailmassa ovat vainottuja uskonsa takia, kristittyjen siskojenne ja veljienne puolesta, jotka kärsivät ja tarvitsevat esirukouksianne?

Kun te kokoonnutte yhteen, kokoonnutteko te yhteen rukoilemaan? Käytättekö te aikaanne rukoilemiseen vai käytättekö te teille suodun siunauksen kokoontua vapaasti yhteen ja vapauden palvella minua vapaasti, siihen että teillä on vain mukavaa toimintaa keskenänne? Käytättekö te teille suodun vapautenne ajan oikein?

Kehotan teitä rukoilemaan ja valvomaan, ja ennen kaikkea rukoilemaan niiden puolesta jotka kärsivät. Jos yksi ruumiinjäsen kärsii, niin koko ruumis kärsii.

Rakastakaa toisianne, tehkää ennen kaikkea hyvää veljillenne ja siskoillenne ja rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa kaikkien ihmisten puolesta, koska se on Jumalan tahto.