Kun lukee Jobin kirjaa niin kaikella on aikansa, myös koetuksella. Job sanoi vaikeuksien edessä:

”Ja hän sanoi: “Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.”” (Job 1:21)

Ja Jobin kohdalla tilanne ratkesi siihen, että Job rukoili niiden ystäviensä puolesta, jotka häntä syyttivät ja tuomitsivat eli juuri tämä tilanne ja Jobin asenne luottaa Jumalaan eikä alkaa napista, käänsi Jobin tilanteen voitoksi paholaisesta.

Jumala kääntää tappiot voitoiksi mutta vihollinen pääsee niskan päälle sen kautta, että me narisemme, niin kuin kansa napisi Mooseksesta vastaan, kun kaikki ei näyttänyt menevän heti niin täydellisesti Egyptistä lähdön jälkeen.

Vihollinen pitää napinasta, se ruokkii napinaa lisää. Aina löytyy napistavaa jos alkaa napista. Elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Jokaisella on omat murheensa koska maailma on ”rikki”. Ihmiset etsivät onnea mutta sitä on vaikea löytää ja kun sen onnen jostain löytää niin sekin on ajallisessa elämässä silti vajavaista, tässä elämässä on vain niitä pieniä onnen murusia.

Se mikä kestää ja pysyy… on onni olla Jumalaa lähellä. Ja siitä pitää olla kiitollinen. Kiittää Jumalaa Hänen hyvyydestään ja armostaan ja suojastaan. Hänellä on hyvä tahto ihmisiä kohtaan, aina. Paholainen on kääntänyt asian toisinpäin. Tässä ajassa, jossa elämme vainot yltyvät. Henkivaltojen sota kiihtyy. Pahuuden enkelit päästetään syvyydestä myöhemmin irti. Voi silloin tätä maata. Ja jos on napinamieli niin napinan syyt vain lisääntyvät.

Tosin uskovilla on toivo kirkkaudessa ja katse täytyy pysyä Kristuksessa että katse pysyy kirkkaana. Jos katse kääntyy maailmaan ja ongelmiin niin katseen valo himmenee. Jeesus on valomme, lamppumme ja katseemme kirkastuu Häntä katsoessa.

Aina kun tulee nurkumieli ja napinahenki niin käännä katse pois ongelmista ja katso Kristusta ja näe miten Hän on jo tehnyt päätöksen uskovien eduksi. Hänen lupauksensa on varma ja pysyvä, eikä sitä horjuta tämän maailman tuulet eikä henkivallat.

”Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1. Kor. 10:13 )

Tuossa jakeessa kiusaus tarkoittaa myös koetusta. Kun sanotaan, että Jumala koettelee, niin sekään ei ole ihan sananmukaisesti niin. Kun luemme Jobin kirjaa ymmärrämme, että Jobin koetteli paholainen. Jumala salli tietyssä rajassa paholaisen koetella mutta sillekin oli rajansa. Joudumme jokainen siihen tilanteeseen jossa meidän uskomme perusta koetellaan; riipunko Kristuksessa vai käännynkö omien valintojen suuntaan ja annan maailman viedä?

Napina ja nurina ja valittaminen on kahle, joka pitää mielen sidottuna epäuskossa.

Kiitosmieli luo uskoa ja vapauttaa näkemään Jumalan mahdollisuudet ja ojentautumaan luottamuksessa Hänen puoleensa. Kiitosmielellä uskallamme luottaa Jumalan apuun. Siksi Jumala kehottaa kiittämään.

Pyhä Henki ei yhdy napinaan. Nurkumieli ja tyytymättömyys tukahduttavan Pyhän Hengen. Ja että kuulisi Pyhän Hengen ääntä, täytyy kiittää, ylistää ja palvoa ja tämä on olotila, eikä vain rukouskokoukseen rajoittuva hetki. Ylistys, ilo, kiitos, palvonta, rukous on uskovan elämänasenne Kristuksessa, se on kuin ilma jota hengitämme.

”Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa.” (1. Tess. 5:16-22)

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän — antamaan heille — juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva “vanhurskauden tammet”, “Herran istutus”, hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.” (Jesaja 61:1-3)

…

Lisäys: Mitä on napina.

PS

Napina on asenteellista epäluottamuksen ilmaisua Jumalan lupauksia vastaan. Se on marinaa ja nurinaa joka jatkuu ja jatkuu ja se vaikuttaa negatiivisesti omaan mieleen ja ympäristöön.

Napinaa ei siis ole hetkellinen mielensä pahoitus, vihastuminen, esimerkiksi jos on törmännyt vaikka epäoikeudenmukaisuuteen. Napinaa ei ole tunnetilat, jotka kuuluvat normaaliin elämään ja vuorovaikutukseen. Napina on elämänasenne, nurinaa joka jatkuu ja jatkuu.

”Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa; ja israelilaiset sanoivat heille: “Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään.”” (2. Mooseksen kirja 16:2-3)

”Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.” (Sananlaskut 27:15)_