Kun maailmassa asiat näyttävät menevän kohti lopullista päämääräänsä niin että ahdistus kansojen keskuudessa kasvaa, niin siitä me tiedämme että vapautus on jo lähellä.
”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta. Joka pelkää, ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” (1. Johanneksen kirje 4:18)
Meillä on olosuhteiden keskellä yliluonnollinen ilo Herrassa, lepo ja rauha Pyhässä Hengessä. Niitä ei voi ottaa meiltä pois, jos me pysymme Kristuksessa. Raamattu sanoo, että älkää antako minkään pelästyttää itseänne, sillä pelko sisältää rangaistusta. Kristuksen rakkaudessa ei ole pelkoa.
”Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”” (Luukas 21:28)
”Te saatte kuulla sodan ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei vielä ole loppu.” (Matteus 24:6)
”ettette anna minkään hengen tai sanan tai minkään muka meidän lähettämämme kirjeen pelästyttää itseänne, niin että heti menetätte malttinne, ikään kuin Herran päivä olisi jo käsillä.” (2. kirje tessalonikalaisille 2:2)
”ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” (Kirje filippiläisille 4:7)
Mitä tarkoittaa ettei ole pelkoa, kun kuitenkin yksi luonnollisista ihmisen kokemista tunteista on myös pelko? On nyt kysymys pelosta, joka alkaa hallita ihmistä niin, että ihmisestä tulee pelon orja. Ja jos ihminen antaa pelon hallita itseään, hän ei ole vapaa, koska kuitenkin vapauteen Kristus vapautti meidät.
”Jos siis Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” (Johannes 8:36)
Kaikkia pelottaa joskus, sillä pelon tunne suojelee meitä myös vaaratilanteissa. Mutta rohkea on se joka pelosta huolimatta menee eteenpäin, eikä anna pelon estää toimimasta ja tekemästä sitä mitä meidän pitää tehdä. Kyllä hän Paavaliakin pelotti…
Paavali:
”Emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä ahdistuksesta, johon jouduimme Aasiassa. Ahdinkomme oli niin suunnaton ja ylivoimainen, että olimme epätoivoisia hengestämmekin. Pidimme itseämme jo kuolemaan tuomittuina, ettemme luottaisi itseemme vaan Jumalaan, joka herättää kuolleet. Näin suuresta kuolemanvaarasta hän pelasti meidät ja yhä pelastaa. Häneen me olemme panneet sen toivon, että hän vastedeskin pelastaa,”
(2. kirje korinttilaisille 1:8-10)
Entä, jos sanotaan, että älkää pelätkö, mutta jos kuitenkin tapahtuu asioita, joissa pelottaa? Raamatussa on monta kertaa mainittu: älä pelkää. Niitä on jokaiselle vuoden päivälle, ja se rohkaisee meitä elämään rohkeata elämää niin, että emme anna pelkomme hallita meitä elämän tilanteissa, joita joudumme kohtaamaan, vaan uskallamme mennä rohkeasti tunteistamme ja epäilyistämme huolimatta eteenpäin niin että voimme luottaa siihen, että tuntuipa meistä miltä hyvänsä niin olemme aina turvassa, olemme turvapaikassa Jumalan kämmenellä.
”Myös Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Emmehän tiedä, mitä meidän tulisi rukoilla ja miten, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanattomin huokauksin.” (Kirje roomalaisille 8:26)
”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, varma apumme hädän hetkellä.” (Psalmit 46:2)
”Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssaan! Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on kuollut, onpa hänet vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme. Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska vai ahdistus, vaino vai nälkä, alastomuus, vaara vai miekka? Onhan kirjoitettu: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää. Meitä pidetään teuraslampaina.” Näissä kaikissa me kuitenkin saamme täydellisen voiton hänen kauttaan, joka on meitä rakastanut. Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Kirje roomalaisille 8:31-39)
Älkää pelätkö, siis tarkoittaa että älkää vaipuko epätoivoiseen pelkoon, kun pelästyttäviä asioita tapahtuu, vaan muistakaa, että Jumala on kaikesta tietoinen kaiken aikaa ja hän on luvannut pitää huolta meistä maailman loppuun saakka.
Jeesus sanoi:
27.Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.
28.Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
29.Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.
30.Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.
31.Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
32.Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33.Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
34.Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
(Matt. 10:27-34)
Jotkut kokevat Jeesuksen sanat oudoiksi kun hän sanoi, ettei hän tuo rauhaa vaan miekan.
Jeesus lupaa hänen omilleen yliluonnollisen sisäisen rauhan Pyhässä Hengessä, mutta tälle maailmalle se aiheuttaa vain eripuraa, jossa kaikki ovat Jeesusta vastaan ja sekä niitä vastaan, jotka häntä seuraavat. Kuten lisäksi tämä maailma on kaikkea sitä vastaan mitä Jumala on sanonut rakastavansakuin silmäteräänsä, kuten Israelia.
Loppua kohti asetelmat vain voimistuvat ja kiihtyvät, mutta nostakaa päänne. Katselkaa ylös, mistä apu tulee! Ja vapautus on lähellä kun näemme ajanmerkit silmiemme edessä.
SE ON NYT!
