Ilmiö mitä jäin pohtimaan on se että tänä päivänä melkein kaikki medioissa, seurakunnissa ja erityisesti somessa haukkuvat, pilkkaavat ja tuomitsevat lähestulkoon lakkaamatta muita ihmisiä, veljiä, siskoja ja kaikkia joiden ajatuksista ja tekemisistä eivät jostain syystä pidä. On suorastaan trendikästä, jopa uskovaisena moittia lähimmäisiä kovin sanoin ja vedota sitten Jumalan Sanaan, että sielläkin Jeesus ja muut kumppanit lausuivat kovia sanoja toisista ihmisistä, kuten te kyykäärmeitten sikiöt ja valkeaksi kalkitut haudat jne.
Kuitenkaan Raamattu ei anna missään vaiheessa lupaa pilkata ja solvata ja puhua juoruja ja pahaa lähimmäisistämme. Jos joku muuta väittää hän ei tunne Jumalan Sanaa ollenkaan. Jopa henkivaltojen pilkkaamisestakin mainitaan etteivät edes enkelit tohdi pilkata paholaistakaan. Jos näin on niin sitä suuremmalla syyllä uskovaisen olisi mietittävä mitä suustaan päästelee.
Voi minua, jos syyllistyn lähimmäiseni loukkaamiseen.
Rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa, sanoo sana. Ei siis saa olla tapaistani tuomita ketään yhtään mistään, koska minutkin on armahdettu. Minäkin olen saanut Jumalan armosta anteeksi, enkä ole ketään parempi. Vaikka synnistä onkin varoitettava mutta varoittaminen on aivan eriasia kuin toisen häpäisy ja nolaaminen ja pilkkaaminen ja nimitteleminen edes kiukustuneena.
Onko kellään oikeutta sanoa sinä hullu tai sanoa kenestäkään sinä tyhjän päiväinen?
”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ‘Sinä tyhjänpäiväinen’, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ‘Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.” (Matteus 5:22)
Tässä on kyse ennenkaikkea lopunajan seurakunnasta:
”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.” (2. Timoteuskirje 3:1-5 )














































































































































































































































































































































































































