Muistan kun olin pieni ja äitini kanssa kaupungilla kulkiessamme osoitin sormella jotain henkilöä, johon äitini sanoi, ettei saa osoitella sormella ihmisiä, se on rumaa.
Raamattukin ottaa asiaan kantaa uskovien käytöksessä Jumalan seurakunnan sisällä.
Uskovat osoittelevat toisiaan sormella miettimättä mitä se raamatun näkökulmasta tarkoittaa. Sormella osoitellaan heti kun tuo uskova ajattelee toisin kuin minä, tuo tekee niin, tuo tuolla on tehnyt sellaista ja tällaista. Tuo tuolla opettaa silleen ja puhuu tolleen ja tuo tyyppi on niin väärässä että ihan tekee mieli opettaa sitä ajattelemaan just silleen kuin minä haluan että se tekee ja sanoo ja puhuu kun minä olen niin oikeassa opissa, että minulla on varaa osoitella muita sormella asioissa joissa nuo muut ovat niin väärässä.
Että näinkö Raamattu opettaa käyttäytymään? Ainakin näin uskovien sekametelisopassa oleva moni, tosi hurskaan olemuksen omaava ihminen helposti tekee. Raamattu ojentaa useissa kohdissa uskovaa rakastamaan ja kunnioittamaan lähimmäistään, kohtelemaan häntä hyvin ja tekemään ennen kaikkea uskoville hyvää. Sillä hyvyyden osoittamisella on parempia seurauksia kuin ja tuomitsemalla milloin milläkin tuomiolla, että henkilö on väärässä.
”Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaisia tekevät. Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion? Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?” (Roomalaiskirje 2:1-4 )
Välillä kummastuttaa, miten ihminen voi olla niin sokeassa pisteessä, ettei näe että Jumala huolehtii jokaisen uudestisyntyneen lapsensa elämän tilanteesta yksilöllisesti? Tosin kaikkihan me jossain kohdassa erehdymme ettei kukaan kerskaisi omasta viisaudessaan.
Jumala johdattaa varmasti jokaista lastaan kulkemaan omaa tietänsä, mikä on juuri räätälöity häntä varten.
Ei ole tarkoitettu, että me haalimme omia opetuslapsia ja teemme meidän mieleisiä käännynnäisiä, joita me saamme muuttaa sellaisiksi kuin me itse haluamme. Sehän on puoskarointia sellainen. Jumala haluaa tehdä meistä itsensä ja oman luomistyönsä mukaisia Kristuksessa vapauteen vapautettuja ihmisiä. Persoonallisia yksilöitä, joissa pääsee näkyviin Kristuksen kuva, kun he tekevät sen mukaan miten Pyhä Henki heitä ohjaa, kun he kulkevat rukoillen.
Jesaja mainitsee, että jos te lopetatte keskuudessanne muiden osoittelun sormella eli arvostelemisen niin se koituu omaksi ja seuraavienkin sukupolvien siunaukseksi.
Eihän kukaan halua rikkoa Jumalan rakentamia perustuksia ja olla muurin särkijä, sillä luulen, että jokainen haluaa varmasti olla halkeamain umpeenmuuraaja.
”Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi: “Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?” Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen? Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: “Katso, tässä minä olen”. Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: “halkeamain umpeenmuuraaja” ja “teitten korjaaja maan asuttamiseksi”.” (Jesaja 58:2-12)
Mikä neuvoksi:
Yritän pitää kädet ristissä, ettei tule vahingossakaan osoiteltua mihinkään tiettyyn suuntaan.
