Alkusanat

Herra puhui minulle 8.8.2010 jo toistamiseen. Koin, että Herra kehotti jo aiemmin tänä keväänä kirjoittamaan tämän ylös. En silloin keväällä totellut, vaikka kerroin ystävälleni sen mistä Herra tuolloin minulle oli puhunut. Sitten 8.8.2010 koin että Herra kehotti uudelleen: - Kirjoita ylös mitä nyt sanon sinulle.

8.8.2010 tekstin kirjoitettuani sen tuolloin muutamalle ystävälleni lähetin. Muutoin olen pitkään oikeastaan vain pantannut tätä tekstiä ja vain joillekin sitä luetuttanutkin. Mutta nyt tämän kirjoituksen osalta minulle on vain tullut selväksi, että viis siitä mitä muut ajattelevat, minun on jaettava muillekin mitä Herra minulle antaa ellei sen sisältö koske vain minua. Asiat saattavat herkimpiä hirvittää ja toisia ärsyttää sekä kiukuttaa mikäli on erimieltä asioista tai arvoista. Mikäli kuitenkin tuntee Raamatun kirjoitukset asioissa on selkeä totuudellisuus, jota ei voi Raamatun valossa muuksi muuttaa.

Opilliset eroavaisuudet jääkööt omaan kuppiinsa. Toisten mielestä Herramme tulee ennen seitsemän vuoden vaivan aikaa ja toisten mielestä puolivälissä, niin että varsinainen vihanaika on viimeiset 3,5 ahdistuksesta. Olkoon niin tai näin, siitä on mielestäni ihan turhaa tapella tai olla absoluuttisesti oikeammassa kuin joku toinen. Turha kylvää eripuraa olemalla ainoastaan oikeassa, sillä kyllä se ihan varmasti selviää Herran tullessa miten se asia oli. Herra tulee kun on tullakseen. Ja tärkeintä on valvoa eli huolehtia omasta jumalasuhteestaan ja elää jumalisesti, sillä me emme voi tietää milloin Herramme tulee, lukee suoraan Sanassa. Tärkeintä on pitää huoli omasta vaelluksesta ja todeta mitä tässä tekstissä on annettu ilmoitukseksi tai varoitukseksi ja kehotukseksi. Valvokaa! Kun näette näiden asioiden tapahtuvan, älkää pelätkö vaan nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.

(Luuk. 21:28. Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.)

(Ap. t. 1:7. Hän sanoi heille: “Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut)

(Matt. 24:36. Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. )

(Mark. 13:32-33. Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä. Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. )

(Tit. 2:11-15) 11.Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12.ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13.odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14.hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
15.Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.

Sanoja tulevaisuuteen 8.8.10

Aikamme tulee nyt muuttumaan silmiemme edessä. Kysymys kuuluu: - Mikä on ihmisen elämän perusta? Minun onneni on olla Jumalaa lähellä. Tänään on pelastuksen päivä ja vielä on armon päivä. Huomisesta kukaan ei tiedä. Aika rientää.

Katastrofit lisääntyvät

Tulvat, metsäpalot, kuivuus, hirmumyrskyt, auringon polte, pakkaset ovat ennätysluokkaa. Ennätykset paukkuvat rikki toinen toisensa jälkeen. Omituiset, poikkeuksellisen voimakkaat sääilmiöt piinaavat maailmaa, myös Eurooppaa, Venäjää ja Skandinaviaa. Suomea ei todellakaan säästetä luonnonvoimien tuimuudelta ja omituisuudelta. Sääilmiöt ovat pientä siihen nähden, kun maa alkaa tosissaan voihkia ja valittaa. Maankuori repeilee mantereilla ja merissä, mikä aiheuttaa tuhoalueilla mittavaa hävitystä. Katastrofit kasvavat ennen näkemättömällä vauhdilla megaluokan tuhoiksi ja ihmiskunta kieltää Jumalan olemassaolon ja turmeltuu entisestään.

Laittomuus lisääntyy

Lisääntyvä ihmisten turvattomuus ja ahdinko kaiken piinan keskellä tulee lisäämään myös moraalista rappiota ja harvat etsivät Jumalaa avukseen. Rikollisuus, ryöstely ja kaikenlainen jumalattomuus rehottaa koska itsekkyys saa eläimellisen luonteen nousemaan ihmisen mielestä esiin kaiken hädän kasvaessa ohi normaalikatastrofien tasosta. Ihminen alkaa taistella henkiinjäämisensä puolesta ja kun ei ole turvaa Jumalassa, pahuus pääsee irti.

Vauhti kiihtyy

Tämä kaikki tapahtuu nyt kuin nopeutetussa filmissä verrattuna tähän asti tapahtuneeseen verkkaiseen vuosisatojen kulkuun iloineen ja suruineen. Ajat muuttuvat ja olemme astuneet uuteen ajanjaksoon joka on kuin silmänräpäys ennen kuin Ilmestyskirjan voi huudot ja vihanmaljat ja sinetit avataan. Olemme vihanajan kynnyksellä eikä kukaan voi tietää mikä on se hetki kun seitsemän vihan vuotta ajallisesti alkaa, käynnistyy tai on eräänä päivänä alkanut. Jumala on myös siinä viisas että ei ilmoita ihmisille tarkkoja aikoja tietäen ihmisten alkavan laskea päiviä, viikkoja ja kuukausia. Joten on hyvä pitää uskostaan kiinni joka päivä ja elää päivä kerrallaan Herran armoon turvaten. Kun Herra tulee noutamaan seurakuntansa, toinen otetaan ja toinen jätetään, kaikki elämä vaikuttaa normaalilta ja arkiselta.

Tempaus tulee ajallaan

Kukaan ei osaa odottaa, että seurakunta lähtee. (Siis ihmiskunnasta vain harvat osaavat odottaa.) Toinen on jauhamassa käsikivillä ja toinen nukkuu vuoteellaan kun nouto käy. Eli ei mitään tavallisesta poikkeavaa nykyiseen elämän menoon verrattuna. Kaikkien elämän tasapainoa järisyttävien ongelmien, katastrofien, taloudellisten kaaosta alkaessa, ihminen pyrkii jatkuvasti normalisoimaan elämänsä mahdollisimman nopeasti sekä olosuhteissa että henkisestikin ja sehän on elämän tarkoituskin, koska elämän tulee jatkua.

Mutta kun Jeesus poimii seurakuntansa tai ns. tempaus tapahtuu, elämä on vielä siis edes jotenkuten normaalia. Vasta sen jälkeen alkaa absurdius ja mieletön epänormaalius kaikissa olosuhteissa maapallolla eli Jumalan ilmoittaman vihanaika. Jumala haluaa ennen sitä herättää maailman tekemään parannuksen, mutta Ilmestyskirja kertoo, että silloin on kaikkien ihmisten huulilla on kirous ja parannusta ei tapahdu. Tempauksen hetkeä ei kukaan päivälleen tai hetkelleen voi tietää.

Vainot ja uusi uskonto

Tähän kaiken kaaoksen keskelle halutaan yksi mies yli muiden palauttamaan rauha, talouden ja hyvinvoinnin tasapaino. Ihmisten mielestä on olemassa vain yksi hyvä tyyppi, mutta hänen todellinen pahuutensa ei ole tiedossa kansalle varsinkaan, jos seurakunnan esirukoukset ja Pyhän Hengen varoitukset eivät kuulu uskovien keskuudesta. Viimeistään vihanaikana uskovat ovat jo poissa. Viimeistään vihan aikana uskoon tulevista tulee maanalainen armeija, niistä jotka haluavat seurata Jumalan antamia ohjeita. Raamattu julistetaan vääräoppiseksi siten, että fundamentalistinen oppi on harhaa ja Jeesuksen seuraajat, jotka saarnasivat parannuksen tekoa ja syntien sovitusta, olivat kuin harhaoppisia. Ja laittomuus ja suvaitsevaisuus nostetaan ainoaksi oikeaksi uskoksi, uskonnoksi nousee newage-tyyppinen suvaitsevaisuuden ja kaiken miellyttävän ja miellyttämisen, maallisen onnen ja nautinnon salliva ja hyväksyvä, ”Tehköön jokainen mitä hyvää haluaakin tehdä”-oppi.

Oikea on väärää ja väärä oikeaa

Homous on täysin hyväksyttävä ja kunnioitettava ja puolustettava arvo. Perversiotkin sallitaan, varsinkin jos kyseessä on aikuiset, mitä vaan ja miten vaan. Mutta kaikki muukin on luvallista ja ihminen pitää tietyistä säännöistä kiinni esittäen toista kuin hän oikeasti on, voi tehdä mitä vaan, jos kukaan ei saa tietää. Laittomuus sallitaan periaatteella: saat olla kiero, omaedun tavoittelija ja moraalisesti vaikka varas, kunhan et jää kiinni. Valehtelu on normaalia ja kaikki moraali on pudonnut niin alas, että kukaan ei enää erota oikeaa väärästä. Itsekeskeisyys, itsekkyys, väkivalta ja kaikki raamatun lopunajan ihmisen moraalimääritteistä kertovat adjektiivit, joita Paavali luetteli ovat ihmisessä irrallaan. Ihminen on kuin oli Nooan päivinä ja pahaakin pahempi.

Kaaosta kaikkialla ja kaaos tekee tietä antikristukselle

Kaaostila ihmisen mielissä, moraalissa ja arkielämässä sekä olosuhteissa katastrofeineen tekee elämästä sietämätöntä. Ihminen toivoo jo kaiken keskellä kuolemaa ja pelkää niin että osa kuoleekin hädässään. Katastrofit tukkivat ja lamauttavat tietoliikenteen, auttamisväylät ja myös rahavarat. Ihmisten hätä on suuri. On pakko selvitä yksin, omin avuin kaiken keskellä. Ja mukavuuteen tottuneet ihmiset eivät tiedä mitä tehdä ja tekevät mitä huvittaa muiden kustannuksella. Heikot eivät kestä, vaan jäävät vahvojen jalkoihin.

Taloudellinen kaaos pahenee kaikkialla, luonnon voimien aikaansaadessa lisää ja lisää katastrofeja, jotka imevät rahavaroja EU:lta , sen jäsenmailta ja kaikkialta. Juuri kun näyttää että finanssien käyrät alkavat vakaantua, ne alkavat uudelleen kieppua ja tulee taloudellinen romahdus, syöksykierre. Siihen ei tule auttamaan mitkään hätävarannot ja pankkikriisien varmuusrahastot.

Turhaan ns ’viisaat’ tekevät sopimuksiansa tilanteen vakauttamiseksi, sillä mikään apu ei tule vakauttamaan syöksykierrettä. Sekin saa EU:ta pohtimaan mikä mies olisi niin viisas ja taidollinen johtamaan ulos tästä sopasta EU:n. Kaikki on valmiina kun antikristus astuu esiin kaikella valheen voimalla ja viekkaudella.

Taloudelliset puitteet romahtavat

Tällä hetkellä vuonna 2010 talous vielä keikkuu ylös ja alas ja ylös mutta syöksykierteen kaikki elementit ovat ilmassa. EU:n taloudellinen tilanne on uhattuna edelleen vaikka ’viisaat’ Brysselissä paukuttivat vasta käsiään, että tästä ’Kreikka-ahdingosta’ selvittiin säikähdyksellä. Totuus on, että se on silmänlumetta. EU:n laitamilla piilee isompia uhkia kuin Kreikan mätä talouspolitiikka. Useat maat ovat salanneet todellisia tuloksiaan jo jonkin aikaa ja pienikin heilahdus maan rakenteissa saattaa käynnistää dominopelin kaltaisen reaktion EU:N köyhien maiden ja rikkaiden maiden joukossa. Elämme kuin nuoralla tanssien. Poliittinen älymystö pelaa omaa valtapeliään ja rakentaa useissa maissa uskottavuuttaan vain suuren illuusion varaan. Nähtäväksi jää mistä maasta dominopeli lähtee käyntiin. Ehkä Italiasta, Roomasta, joka on poliittisen kähminnän emämaa? Mutta jostain se lähtee, ja siihen vaikuttavat monet samanaikaiset tapahtumat.

Sodat yltyvät ja Israelin viholliset lisääntyvät

Sotia ja sen kylvämää ahdistusta on tulossa lisää joka puolelle. Ja turha edes varmaan tässä kertoa kun kaikki näkevät jo nyt uutisissa sen omin silmin miten laittomasta tehdään laillista, kuinka laittomista terroristijärjestöistä tehdään laillisia sotilasryhmittymiä humanitaariseen ihmisoikeusaktivismiin vedoten.

Pian Israel on ahdistettu nurkkaan. Ahdistus Israelissa on sietämätön kun tilanteet vain lipuvat siihen miten koko maailma kääntyy sitä vastaan. Siihen tilanteeseen antikristus tulee muka tuomaan rauhaa, mutta pettää kaikki jotka hänen sanaansa luottavat. Lopulta hänen luomansa sotatilanne ryöstäytyy kohti täydellistä Israelin tuhoamisyritystä kohti ja silloin Jeesus tulee ja tuhoaa viholliset.

Seurakunta nukkuu ilman öljyä

Seurakunnan nykytila vastaa nukkuvien puoluetta politiikassa. Ei oteta kantaa, ei viitsitä tehdä muutakuin peruskuviot oman elämän ympärillä. Missä on armolahjat, joita Paavali toivoi runsaasti kaikkien tavoittelevan itselleen? Missä ovat ne jotka haluavat tehdä evankeliumintyötä? Missä ovat kaarneet, ne jotka tahtovat ottaa vastuun niistä jotka palvelevat Herraa, ettei heidän tarvitse nälkää perheessään nähdä? Missä on vastuuntuntoinen joukko lähimmäisiään rakastavia ihmisiä? Itsekkyys on suurempi ‘hyve ja ilo’ kuin Herran äänen kuunteleminen ja Hänen tahtonsa etsiminen. Itsekkyyttä on monenlaista ”laiskuus ja itsekkyys ovat leikkikavereita”. Ei vaan viitsitä enää nähdä vaivaa Herran asioissa kun ”oman vatsan kasvattaminen” on helpompaa.

Parempi olisi mennä katsomaan marttyyriseurakuntien hätää edes päiväksi ja ehkä sitten voisi tehdä parannusta omassa elämässään? Entä sairaat ja uupuneet, kuka heitä muistaa? Joka tekee jotain yhdelle vähimmistä tai jättää sen tekemättä, niin hän on joko siunattu tai kirottu. Ei vaadi paljoa muistaa heikkoja ja unohdettuja, mutta kun on niin paljon helpompaa etsiä viihdettä ja viihdykettä omalle lihalle.

Tällaisessa tilanteessa seurakunta ajetaan hajalle susien toimesta. Lampaat eivät kuule enää paimenen ääntä, niin sudet tulevat ulvoen kimppuun ja saavat aikaan hajaannusta, turhia väittelyjä, oppieroista kiistelyjä, riitoja ja seurakuntien rikkoutumisia. Kun lampaat ovat hajallaan, sudet repivät niitä rikki ja tuholla ei ole pysäyttäjää elleivät uskovat tee parannusta ja ala kuunnella Paimenen, Jeesuksen Kristuksen ääntä omassa sisimmässään, ja tee parannusta rakkaudettomuudesta, itsekkyydestä, oman edun tavoittelusta ja hengellisestä velttoudesta.

Seurakunnan elpyminen

Seurakunnan elpymiseen tarvitaan ensirakkaus Kristukseen

Ensirakkaus Jeesukseen Kristukseen on avain hengellisen elämän elpymiseen seurakunnissa ja uskovissa yksilöissä. Parannus lähtee yksilötasolta ja leviää seurakuntaan ja seurakuntiin. Tarvitaan Pyhän Hengen voima, Pyhän Hengen kaste ja -voitelu.

Rukoileva seurakunta

Rukoileva seurakunta voi taistella tiiviinä ryhmänä susia vastaan eli eripuraa ja maailman henkeä vastaan. Rukoileva seurakunta kokee myös voittoja, koska se on Jumalan viitoittamalla tiellä. Rukousvastauksia tulee, ensirakkaus Jeesukseen sytyttää Pyhän Hengen tuoreen palon sen tuoreuden ja raikkauden mikä saa aikaan herätyksen ja rakkauden kaikkien uskovien kesken, jossa kilpaillaan toinen toisensa kunnioittamisessa. Itsekäs kilpailu ei tule Pyhän Hengen rakkaudesta.

Uskovien keskinäinen rakkaus

Jeesus halusi nähdä uskovat rakastamassa toinen toistaan, se ei ole mahdollista ilman nöyrtymistä Jeesuksen ristille ja Hänen armonsa ja rakkautensa täyteyttä omassa elämässä. Sitä tavoitelkaamme.